Domainnimi eli verkkotunnus on tärkeä osa sivustoa. Sen miettimiseen kannattaa uhrata aikaa, koska se on ensimmäinen asia, jonka kävijä sivustosta saa tietää. Domainnimillä on merkittävä rooli hakukoneoptimoinnissa ja sivuston brändin luomisessa.
Domainnimi on sivuston osoite, esimerkiksi rahasampo.com. Sen tarkoituksena on helpottaa sivustojen löytymistä, koska tällöin ei tarvitse sivustolle päästäkseen muistaa palvelimien ip-osoitteita (puhelinnumeroa muistuttava numerosarja).
Millaisia domainnimiä on olemassa?
Domainnimi koostuu sivuston nimestä (esim. rahasampo) ja ylätason domainista, eli "päätteestä" (esim. .com). Ylätason domaineja on lukuisia erilaisia, tässä muutamia.
- .fi : Suomen maatunnus, fi-päätteiset verkkotunnukset myöntää Viestintävirasto.
- .com : commercial, kaupallinen. Eräs yleisimpiä ylätason domaineja.
- .biz : business, kaupallinen. Ei yhtä yleinen kuin edellinen.
- .net : network, verkkopalvelu. Varsin yleinen domain.
- .org : organization. Yhteisöt ja organisaatiot, periaatteessa ei-kaupallinen, ei kuitenkaan aina.
- .mobi : mobile services, mobiilit palvelut. Ei vielä kovin yleinen, mutta kasvattaa suosiotaan.
- .info : informative sites. Informaatioon keskittyvät sivustot. Ei kovin yleinen, tavallisesti käytössä, jos vastaava .com-domain on jo varattu.
- .name : nimi, yksityishenkilöt.
Myös muita päätteitä on olemassa, kuten .mil, .edu, .gov, jne, mutta ne eivät ole Suomessa kovin suosittuja. Domainin päätteellä on vaikutusta sivuston luotettavuuteen ja arvostukseen. Yleensä .com, .net ja .org ovat arvostetumpia kuin .biz tai .info. Fi-päätteinen domain luo erityisesti luottamusta, koska fi-tunnusta voi hakea ainoastaan suomalainen oikeushenkilö (yksityishenkilö tai yritys), ja suomalaiset tapaavat luottaa toisiin suomalaisiin enemmän kuin ulkomaalaisiin. Jos siis harjoitat liiketoimintaa verkossa suomalaisena, suosittelen fi-domainin hankkimista.
Domainnimien rekisteröintiä hoitaa kansainvälisesti ICANN-niminen yhdysvaltalainen organisaatio (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) ja Suomessa Viestintävirasto. Yleensä tilatessasi webhotellin saat samalla rekisteröityä domain-nimen. Yksittäin rekisteröitynä ne maksavat 6-15 euroa/v (.com, .net, org-päätteiset) tai 48e/3v (.fi-päätteiset).
Seuraavalla työkalulla voit tarkastaa, onko haluamasi domainnimi vapaana.
(Palvelun tarjoaa Active24-isp.)
Millainen on hyvä domainnimi?
Domainnimen valintaa kannattaa miettiä tarkkaan kahdesta syystä: 1) se on tärkeä osa sivuston brändiä 2) se vaikuttaa huomattavasti sivuston löydettävyyteen hakukoneissa.
Hyvä domainnimi on lyhyt ja ytimekäs, helppo muistaa ja sen tulisi kuvata sivustoa mahdollisimman hyvin. Mielellään sen pitäisi olla lausuttavissa, jotta se on helpompi muistaa ja kertoa eteenpäin; sellaisia nimiä tulisi välttää, jotka on mahdollista kirjoittaa useammalla kuin yhdellä tavalla.
Ilmeisin vaihtoehto on käyttää domainnimenä yrityksen tai tuotteen nimiä. Tämä on hyvä ratkaisu, mikäli yritys tai tuote on entuudestaan tuttu. Esimerkiksi Nokia.fi -osoitteessa ovat kaikille tutun matkapuhelinvalmistajan kotisivut (eikä suinkaan Nokian kaupungin). Jos taas tuote ei ole tuttu, kannattaa nimeä miettiä uudestaan. Kokeen vuoksi voit hakea Googlesta esim. hakusanalla "matkapuhelin". Ensimmäisenä hakutuloksissa ei ole maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, vaan jokin sivusto jonka domain-nimessä hakusana esiintyy.
Maatunnukset ja domainnimet
Eräs tapa keksiä persoonallisia domainnimiä on päätteillä sooloilu. Tästä esimerkkinä vaikkapa del.icio.us-linkkihakemisto, joka käyttää hyväkseen .us-maatunnusta. Kotimainen esimerkki tästä voi olla vaikkapa blogipalvelu laif.fi.
Toisin kuin suomalainen .fi-päätteellinen domain, monien pienten valtioiden maatunnukset ovat vapaasti kenen tahansa varattavissa.
Harva esimerkiksi tietää, että .tv-on juuri Tuvalun maatunnus (joku ehkä saattaa tietää, missä Tuvalu sijaitsee). Silti Maikkarilla pyörinyt Tilt on varmasti tuttu monelle, ja ehkä myös sen kotisivujen osoite tilt.tv.
Alidomain ja rinnakkaisdomain
Alidomainien avulla domainia voidaan jakaa pienempiin osiin. Periaatteessa kaikki tässä mainitut domainit ovat ylätason alidomaineja, mutta ei juututa tähän pikkuseikkaan. Alidomain on muotoa:
alidomain.domain.com
Esimerkkinä tästä vaikkapa Bloggerin sivut, joilla käyttäjä saa oman blogin osoitteeseen
omablogi.blogspot.com.
Periaatteessa alidomaineja voi olla loputon määrä. Tästä johtuen edellämainittu Blogger voi antaa käyttäjilleen ilmaisen osoitteen. Yleensä kaikissa webhotelleissa on mahdollisuus lisätä ostettuun domainiin alidomaineja.
Google kohtelee alidomaineja omina itsenäisinä sivustoina.
Rinnakkaisdomainien avulla samalle sivustolle pääsee eri osoitteista. Tällöin domainnimi voi olla eri päätteisenä, esim. yritys.fi, yritys.com ja yritys.net. Toinen vaihtoehto on, että sivustolla on kaksi domainnimeä: yrityksen nimi ja jokin kuvaavampi nimi. Esim. Pekka Virtasen pulttikoneistamo voi löytyä sekä osoitteesta pekkavirtanen.fi että pultit.fi.